Vanhoja ja uusia Pyörteitä

Regina Backbergin (1898–1979) monipuolinen lahjakkuus ei liittynyt ainoastaan pukujen suunnitteluun. Hänen 1940-luvun alkuvuosina kirjoittamansa Kalevala-aiheinen libretto ja pukuluonnokset nimittäin inspiroivat säveltäjä Uuno Klamia (1900–1961) säveltämään balettia nimeltä Pyörteitä. Teos jäi lopulta keskeneräiseksi – varmaan myös Regina Backbergin pettymykseksi. Mikäli Pyörteitä olisi esitetty tuolloin kaavaillusti, Backberg olisi toki itseoikeutetusti toiminut teoksen pukusuunnittelijana ja lavastajana. Uuno Klamin …

Tekijä, näkijä ja kokija – pukusuunnittelija Maija Pekkasen muistolle

Tarkoitukseni oli tänään jatkaa vielä hieman Regina Backbergin pukusuunnittelijauran parissa, mutta eilen tavoittaneen suru-uutisen myötä suunnitelmat muuttuivat. Tänään samalla kun sytytämme adventtikynttilät, sytytän kynttilän myös pukusuunnittelija Maija Pekkasen muistolle. Maija Pekkanen (1941–2021) oli Helsingin kaupunginteatterin pitkäaikainen pukusuunnittelija vuosina 1972–2009. Hän oli alun perin koulutukseltaan pukuompelija ja käsityönopettaja, joka päätyi ensin puvustonhoitajaksi Kuopion Yhteisteatteriin, jossa työnkuvaan …

Muotiateljeesta pukusuunnittelijaksi

Viime kerralla kerroin vaatetus- ja pukusuunnittelun parissa työskennelleen Regina Backbergin (1898–1979) elämänvaiheista ja etenkin hänen urastaan vaatetussuunnittelun parissa. Tällä kertaa lupasin tarkastella hänen uraansa pukusuunnittelijana. Tutkimustyöni perustuu Reginan pojan, taidemaalari Klaus Backbergin säilyttämään laajaan aineistoon, joka sisältää muun muassa puku- ja lavastusluonnoksia, kuitteja, sanomalehtiartikkeleita, passitietoja, luentomuistiinpanoja ja valokuvia. Aineistoa säilytetään nykyisin Teatterimuseon arkistossa, jonne Regina …

Monta rautaa tulessa

Varhaisempien pukusuunnittelijoiden paikantaminen, heidän elämäntarinansa jäljittäminen ja uransa hahmottaminen on muodostanut eräänlaisen perusrungon tutkimustyölleni. Viime viikolla kerroin, miten pääsin pukusuunnittelija Regina Backbergin jäljille ja tutustumaan hänen poikansa kymmeniä vuosia säilyttämään kotiarkistoon. Regina Backberg (1898–1979) oli hyvin monipuolisesti lahjakas nainen, jolla oli runsaasti luovia ideoita. Laajasti matkustanut Backberg puhui suomea, ruotsia, venäjää, englantia ja saksaa, sekä …

Unohdettuja ja uudelleenmuistettuja

Aina välillä minulta kysytään, mistä olen näitä entisajan pukusuunnittelijoita oikein löytänyt. Se on hyvä kysymys, sillä pitkään ajateltiin, että meillä Suomessa pukusuunnittelijan ammatti syntyi vasta 1960-luvulla. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan monet aikaisemmat pukusuunnittelijat olivat vain painuneet unholaan. He saattoivat olla ihan tunnettuja omana aikanaan etenkin teatteri- ja elokuvapiireissä, mutta kukaan heistä ei esimerkiksi julkaissut …

”Kepeä, siro ote”

Jatketaan pukusuunnittelijoiden parissa! Viimeksi kerroin lähes tuntemattomaksi jääneestä lahjakkaasta, mutta ikävä kyllä elämänhallintansa menettäneestä ja siksi teatterikentältä kadonneesta herra Kilvestä, tällä kertaa esittelyvuorossa on ensimmäisiä Suomessa ammattimaisesti työskennelleitä pukusuunnittelijoita, jonka jälkiä olen seuraillut eri yhteyksissä noin vuodesta 2004 saakka. Martha Neiglick-Platonoff (1889–1964) eli poikkeuksellisen tapahtumarikkaan elämän, ja hänet tunnetaan monipuolisena puku- ja lavastussuunnittelijana, taide- ja …

Baletin ensimmäinen pukusuunnittelija

Jatkan Suomen kansallisbaletin varhaisten vaiheiden parissa, ja lupasin seuraavaksi esitellä baletin ensimmäisen pukusuunnittelijan. Hänen tarinaansa ei ollut mahdollista kertoa tarkemmin Se alkoi joutsenesta -teokseen kirjoittamassani ”Ajatuksesta puvuksi” -artikkelissa, joten nyt on sen aika. Kuten moni jo ehkä tietääkin, Suomalaisen oopperan balettiryhmän ensimmäinen teos oli tammikuun 17. päivä 1922 ensi-iltansa saanut Joutsenlampi.  Johtokunta teki joulukuussa 1921 …

Sotasaalista ja rakennustoimintaa – Suomalaisen Oopperan (ja baletin!) puvusto muotoutuu

Esiintymispukujen hankinta on aina ollut iso kustannuserä teatteriseurueille. Ennen kuin Suomalainen Ooppera (aiemmin Kotimainen Ooppera – Inhemska Operan)  sai käyttöönsä oman talon Bulevardilla, se lainasi tarvittaessa pukuja muun muassa Kansallisteatterilta ja Aleksanterin venäläiseltä teatterilta. Sisällissodan jälkeen ooppera sai omakseen vanhat Venäläisen teatterin puvut, mutta lisäksi puku- ja tarpeistovarasto karttui erikoisemmallakin tavalla: Sisällissodan jäljiltä kiireesti maasta …

Jos seinät voisivat puhua…

Vaikka moni voi kuvitella, että pukututkijan kiinnostuksen kohteena olisi vain se, miltä puvut ovat entisaikaan näyttäneet, tutkimusalue on todellisuudessa paljon, paljon laajempi! Minua kiinnostaa pukutyö kaikessa laajuudessaan, ja pukusuunnittelijoiden ohella myös pukujen toteuttajien usein näkymättömäksi jäävä työ. Koska teen itsekin pukusuunnittelijan töitä, olen vuosien mittaan käynyt monen teatterin puvustossa, ja ne ovatkin kiinnostavia paikkoja. Puvuston …

Garderobierin arvoitus osa 3.

Tutkimustyöni Kansallisbaletti 100 -tietokirjaprojektin parissa tapahtui  pääasiassa loppusyksystä 2018 ja alkutalvesta 2019, jolloin tein tutkimushaastatteluja ja kävin lävitse arkistoaineistoja Kansallisoopperan ja baletin arkistossa (SKOBA) ja Teatterimuseon arkistossa. Kaikki tämä oli mahdollista, koska työryhmämme oli saanut projektia varten apurahan ensin Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja sen jälkeen Suomen Kulttuurirahastolta. Kaiken muun ohella puvuston ensimmäisen johtajan …