Pula-ajan unelmia IV: Prinsessa Ruusunen (1949)

Jatkan edelleen vuonna 1949 ensi-iltansa saaneen, Suomen Filmiteollisuuden (SF) tuottaman, Edvin Laineen ohjaaman Prinsessa Ruusunen -elokuvan pukujen parissa. Prinsessa Ruususen puvut suunnitteli ja toteutuksesta vastasi Suomen Filmiteollisuuden (SF) pitkäaikainen puvustonhoitaja Fiinu Autio, josta kerroin aiemmassa postauksessani. Olen päässyt tutkimaan pukuja yksityiskohtaisesti kahden eri tutkimusprojektin yhteydessä. Aiemmin esittelemäni kaksi kuningattaren eli näyttelijä Mirjam Noveron pukua ovat …

Pitkä matka museoesineeksi II

Näyttämö- ja elokuvapukuja ei aina ole pidetty tärkeinä ja säilyttämisen arvoisina, ja monet esiintymiskäytössä olleet puvut ovat voineet päätyä vaikkapa varastotilojen ahtauden vuoksi esimerkiksi pukukirppiksille, kuten olen kertonut parissa edellisessä postauksessani. Silti jotkut puvut ovat säilyneet ja päätyneet parhaassa tapauksessa museokokoelmiin. Miten viisi pukua Suomen Filmiteollisuuden (SF) elokuvasta Tanssi yli hautojen (1950) päätyi museokokoelman osaksi …

Pukukirppiksen aarteita

Edellisen Musta hevonen -postaukseni jälkeen sain pukusuunnittelija Marja Uusitalolta nähtäväksi valokuvia neljästä vanhasta puvusta, jotka hän on hankkinut Maikkarin eli Mainostelevision pukukirppikseltä ”todennäköisesti 1980-luvulla”. Kuten viimeksi totesin, pukukirpputoreille päätyvät usein ehkä tyyliltään vanhentuneet, vaikeasti säilytettävät, näyttelijöille liian pienet, kutittavat, kuluneet, piintyneesti tuoksahtavat tai muuten vaan liian pitkään pukuvaraston tangoille roikkumaan unohtuneet vaatekappaleet. Mikä voisi olla …

Sotasaalista ja rakennustoimintaa – Suomalaisen Oopperan (ja baletin!) puvusto muotoutuu

Esiintymispukujen hankinta on aina ollut iso kustannuserä teatteriseurueille. Ennen kuin Suomalainen Ooppera (aiemmin Kotimainen Ooppera – Inhemska Operan)  sai käyttöönsä oman talon Bulevardilla, se lainasi tarvittaessa pukuja muun muassa Kansallisteatterilta ja Aleksanterin venäläiseltä teatterilta. Sisällissodan jälkeen ooppera sai omakseen vanhat Venäläisen teatterin puvut, mutta lisäksi puku- ja tarpeistovarasto karttui erikoisemmallakin tavalla: Sisällissodan jäljiltä kiireesti maasta …

Jos seinät voisivat puhua…

Vaikka moni voi kuvitella, että pukututkijan kiinnostuksen kohteena olisi vain se, miltä puvut ovat entisaikaan näyttäneet, tutkimusalue on todellisuudessa paljon, paljon laajempi! Minua kiinnostaa pukutyö kaikessa laajuudessaan, ja pukusuunnittelijoiden ohella myös pukujen toteuttajien usein näkymättömäksi jäävä työ. Koska teen itsekin pukusuunnittelijan töitä, olen vuosien mittaan käynyt monen teatterin puvustossa, ja ne ovatkin kiinnostavia paikkoja. Puvuston …

Garderobierin arvoitus osa 3.

Tutkimustyöni Kansallisbaletti 100 -tietokirjaprojektin parissa tapahtui  pääasiassa loppusyksystä 2018 ja alkutalvesta 2019, jolloin tein tutkimushaastatteluja ja kävin lävitse arkistoaineistoja Kansallisoopperan ja baletin arkistossa (SKOBA) ja Teatterimuseon arkistossa. Kaikki tämä oli mahdollista, koska työryhmämme oli saanut projektia varten apurahan ensin Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja sen jälkeen Suomen Kulttuurirahastolta. Kaiken muun ohella puvuston ensimmäisen johtajan …

Garderobierin arvoitus osa 2.

Ryhtyessäni tutkimaan Kansallisoopperan ja -baletin puvuston historiaa osana Kansallisbaletti 100-tietokirjaprojektia, tuntui tärkeältä selvittää, keitä olivat pukujen parissa työskennelleet henkilöt ja millaisissa tiloissa töitä oli tehty. Minkälaista oli ollut käytännön pukutyö 1900-luvun alussa? Olin vuosien mittaan huomannut, että vaikka pukusuunnittelijoistakin oli vaikea löytää tietoa, niin käytännön työtä tehneistä puvustonhoitajista saatikka puvustojen muusta henkilökunnasta tietoa oli vielä …

Garderobierin arvoitus osa 1.

Puvustot, joissa valmistetaan, korjataan, huolletaan ja säilytetään näyttämöpukuja ovat teatteritalojen toiminnan kannalta varsin välttämättömiä paikkoja – ilman puvustusta jäisi upeinkin teos vajaaksi. Kun minut pyydettiin mukaan Kansallisbaletti100-projektiin kirjoittamaan balettipuvuista, ymmärsin, että tässä on harvinainen tilaisuus tutkia myös Kansallisoopperan ja -baletin puvuston varhaisinta historiaa, jota ei ollut koskaan aiemmin selvitetty perusteellisesti. Balettiryhmän aloittaessa vuonna 1922 tanssijat …