Herttakuningatar

Miksi säästämme joitain esineitä? Miksi juuri ne ovat tärkeitä? Usein nämä säästettävät esineet liittyvät tärkeisiin tapahtumiin ja ihmisiin elämässämme. Niiden materiaalinen arvo ei välttämättä ole suuri, mutta ne toimivat eräänlaisina aikakoneina, joiden avulla yhtäkkiä mieleen tulee arjessa lähes unohdettuja tunteita ja tapahtumia. Kun Villa Elfvik siirtyi Espoon kaupungin omaisuudeksi vuonna 1985, Espoon kaupunginmuseon kokoelmiin päätyi …

Elviran talossa

Jatkan Espoon Laajalahdessa sijaitsevaan Villa Elfvikiin (ja sen Espoon kaupunginmuseon kokoelmaan nykyisin kuuluviin naamiaispukuihin!) tiiviisti kietoutuneen neiti Elvira Hallgrenin jäljillä. Näyttelijäkiinnitys Svenska Teaternissa oli jäänyt kahden esityskauden pituiseksi (1889–1891), eikä neiti Hallgren nähtävästi onnistunut – laulutaidostaan huolimatta – tekemään kaivattua suurempaa läpimurtoa. Kiinnityksen päätyttyä Elvira oli 22-vuotias. Matkustiko hän ulkomaille jo syksyllä 1891? Tiedetään, että …

Kaunis neiti Tukholmasta

Villa Elfvik on varmasti monelle espoolaiselle tuttu paikka. Sehän on se Laajalahdessa 1990-luvun alusta lähtien toiminut luontotalo, jossa järjestetään luonto- ja ympäristöteemaisia näyttelyitä ja kesäisin lapsille luontoleirejä. Tunnelmallinen pieni kahvila, ulkona lintutorni ja merenlahden ruovikossa kulkeva luontopolku. Huvimajasta löytyy pääkaupunkiseudulle levittäytyneen aurinkokuntamallin Uranus-planeetta. Hauska koko perheen retkikohde. Mutta kuinka moni tietää, että huvilalla on myös …

Leppävaaran komein talo

Tällä kerralla jatkan Helsingissä vuonna 1908 puretun Arkadia-teatterin tarinaa. Teatteritalo, joka ensimmäisessä olomuodossaan oli vuonna 1827 nykyisen Svenska Teaternin taakse rakennettu Esplanadin teatteri, liittyy olennaisesti suomalaiseen teatterihistoriaan, ja siksi myös pukututkimuksen historiaan. Tiedämme Suomalaisen Teatterin ajoilta 1872–1902 useita Arkadiassa työskennelleitä puvustonhoitajia, joista toki pitkäaikaisin oli itse ”yligarderobieri” Emilie Bergbom, teatterinjohtajaveljensä Kaarlon uskollinen aisapari, joka todella …

Kuinkas sitten kävikään…?

Suuri osa pukututkimuksessa käyttämistäni lähdeaineistoista on peräisin Helsingistä, jonne aikanaan perustettiin ja rakennettiin ensimmäiset teatterit (ja myöhemmin suurimmat elokuvayhtiöt), joilla on ollut tilaa ja resursseja säilyttää esimerkiksi valokuvia, pöytäkirjoja, käsikirjoituksia, julisteita ja käytöstä poistettuja näyttämö- ja elokuvapukuja. Siellä sijaitsevat myös Teatterimuseo ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (Kavi), jotka säilyttävät Suomen vanhinta ja laajinta teatteri- ja elokuva-alan …